Uudet tuulet puhaltavat!

Uusia tuulia ja kuvioita ilmassa! Jätän pestini Suomen Ilmailumuseossa kahden vuoden jälkeen ja suuntaan syksyllä noin vuodeksi kiertämään Aasiaa. Matkan keskeinen tarkoitus on tutustua eri maiden museoihin ja tiedekeskuksiin, inspiroitua ja idearikastua.

Myyttinen lento -näyttelyni vei keväästä leijonanosan. Tervetuloa tutustumaan työni hedelmiin Suomen Ilmailumuseolle! Myyttisestä lennosta tulossa kuvia ja esittelyä myöhemmin Museomaniaan. Täältä löytyy pari kuvaa!

Luomani Museot Suomessa -portaali on tullut lyhyen olemassaolonsa jälkeen päätökseen, sillä Ning jolle verkoston loin, muuttuu maksulliseksi. Kun pystytin verkoston, luulin että Ning pysyy ilmaispalveluna. Koska portaali ei vielä ole ottanut kunnolla tuulta siipiensä alle, päätin että on parempi lopettaa se, kuin jatkaa ylläpitoa maksullisena. Museot Suomessa -verkostoon oli liittynyt 155 jäsentä, kiitos teille kaikille!

Kenties tällaiselle verkostolle ei vielä ole tilausta, toisaalta Ning ei mielestäni ollut käytettävyydeltään ja monipuolisuudeltaan ihan niin hyvä, kuin olisin toivonut. Itse tosin jään kaipaamaan jonkinlaista mahdollisuutta verkostoitua ja vaihtaa kuulumisia museotyöstä. Museot Suomessa ei ollut se kanava, toivottavasti sellainen myöhemmin syntyy! Jos joku haluaa tutustua Ning-verkostoihin, niin esimerkiksi kansainvälinen museoalan verkosto ”Museum 3.0 – what will the museum of the future be like?” toimii aktiivisesti.

Erinomaisen hienoja kesäpäiviä kaikille lukijoille! Itse parhaillaan odottelen saunan lämpeämistä mökillä Kuusjärven rannalla. Toivon raikasta tuulenvirettä helpottamaan helteissä!

Advertisement

Read Full Post »

Myyttinen lento -panoraamat ja lainaus lehtijutusta

Koska en ole vielä saanut laitettua kuvia ja kertomuksia nettiin uudesta näyttelystä, liitän tänne kaksi Mika Ajomaan panoraamakuvaa (nämä on kuvattu kierrettävää, 360 asteen panoraamaa varten). Toivottavasti ja todennäköisesti tässä kesän aikana voimat ja energiat palautuvat ja Museomaniakin alkaa päivittymään aktiivisemmin!

Näyttelystä on kirjoiteltu mukavasti lehdissä. Tässä lyhyt lainaus eräästä artikkelista:

”Ihan ensiksi unohdetaan kaikki mihin museot yleensä perustuvat. Myyttinen lento -näyttelyllä ei ole mitään tekemistä tavallisten museoiden kanssa. Toki täälläkin on hienoja esineitä vitriinissä ja kylttejä seinillä, mutta kaikki perustuu tarinoihin ja mielikuvitukseen. Leikkimielisyys on välttämättömyys.

Ja leikki alkaa kun avaa oven, joka vie Myyttinen lento -näyttelyyn. Hetkessä kävijä on keskellä salaperäistä sinistä taivasta, jolla lentää erilaisia esineitä. Niitä ei näy, mutta kuuluu kyllä. Viuh, ohi lentää kaiketi matto. Pliplaploo, tuon on pakko olla UFO. Lattian keskellä olevassa kuumailmapallossa voi tehdä mielikuvitusretken korkealle taivaisiin. Nurkassa pörräävässä lentomattosimulaattorissa voi testata lentotaitojaan; millaista olisi lentää itämaisella matolla kuin muinaiset arabialaiset Tuhannen ja yhden yön tarinoissa.”

-Leikkisästi museokierroksella, MatkaTENAVA 3/2010

Read Full Post »

Myyttisestä lennosta radiossa

Minua käytiin haastattelemassa Kultakuume-ohjelmaan Myyttinen lento näyttelystä. Noin kymmenen minuutin juttu tuli YLE Radio 1:sestä eilen 19.4.2010 klo 16, uusintalähetys oli samana iltana. Ohjelma on seitsemän päivää kuunneltavissa Ylen Areenasta:

http://areena.yle.fi/audio/913682

(0.24.05 kohdalta)

”Kultakuume: Muuttuvat laulut, vaan muuttuuko musiikkikirjasto?

… Ohjelmassa vieraillaan myös Ilmailumuseossa kokeilemassa, miltä tuntuu lentää itämaisella matolla.”

Kuvia näyttelystä ja sen pystytyksessä tulossa, nyt on mennyt muutamia viikkoja raskaasta projektista toipumiseen. Lisäksi muitakin merkintöjä on työn alla. Eli päivityksiä Museomaniaan luvassa lähiaikoina!

Read Full Post »

Tulossa: Myyttinen lento – lentäminen unelmissa ja tarinoissa

En ole ennättänyt päivittämään blogia, sillä kaiken ajan ja energian on hyvin tehokkaasti vienyt tulevan erikoisnäyttelymme Myyttinen lento työstäminen. Välillä työpäivät kun ovat venyneet jopa 14 tuntisiksi… Myyttisestä lennosta on tulossa jännittävä, tunnelmallinen ja varmaan aika erilainen museonäyttely! Luvassa esineitä mielikuvituksen museosta, lentävä matto -simulaattori, Minoksen labyrintti, ilveilyteatteri ja kaikkea muuta ihanaa!

Read Full Post »

Työmaniaa?

Kuinka moni pohtii työasioita vapaa-ajallaan? Kuinka yleistä se on museoalalla? Pohtiiko näyttelysuunnittelija enemmän töitä kotonaan kuin kokoelma-amanuenssi? Entäpä vatvooko markkinointivastaava museon asioita enemmän kuin museomestari? Kuinka paljon mietiskelee museojohtaja? Entä opas? Konservaattori? Sihteeri?

Huomaan ajattelevani työasiota vapaalla aika paljon. Levolla aivot tuntuvat olevan virkeämpänä ja uusia ideoita ajatuksia syntyy paremmin. Välillä kyllä tekisi mieli mietiskellä ihan muita juttuja kuin työasioita. Toisaalta tuntuu, että esimerkiksi näyttelyitä ei voi tehdä ilman, että niitä jatkuvasti jollain tapaa prosessoi. Koen näyttelyn tekemisen hyvin henkilökohtaisena projektina. Näyttelyn tekeminen on kuin käsityötä, siitä haluaa saada aikaiseksi niin hienon kuin vain pystyy käytössä olevilla resursseilla. Silloin ei välttämättä lasketa tunteja.

Seuraava näyttelymme, joka on ensimmäinen täysin omasta ideasta alusta loppuun asti tuottamani, on jollain tapaa ”esikoiseni”. Tähän haluan uhrata myös omaa aikaa. Mutta missä menee raja? Kuinka paljon työasioita saa ja on terveellistä pohtia vapaalla? Välillä näyttely tuntuu pyörivän mielessä jo vähän liikaakin. Olin syksyllä katsomasa Circue du Soleilin esitystä Saltimbanco, ja puolet esityksestä meni ideoidessa valaistusta ja yleistä tunnelmaa näyttelyyn. Toisaalta inspiroiva esitys tarjosi paljon virikkeitä ja ajatuksia.

Kenties pahimpia ovat työunet. Kiireisinä aikoina näen ahdistavia stressiunia, joissa mikään ei ole vielä valmista vaikka olisi pitänyt olla jo aikaa sitten, hommaa on kamalasti rästissä ja juoksen hulluna ympäriinsä. Aamulla herätessä tuntuu uupuneelta, kuin olisi juuri tehnyt täyden työpäivän. Ja sellainen on vasta edessä! Viime viikonloppuna näin taas käänteisen unen. Unessa seuraava näyttely oli hyvällä mallilla, teksti valmista ja näyttelykohteetkin jo lähes pystyssä. Herätessä kihosi tuskanhiki – tuohon on vielä niin pitkä matka, vielä niin paljon hommaa ja niin vähän aikaa ja resursseja!

Yritän vastapainoksi joogata, tanssia bollywoodia, tehdä videotaidetta, askarrella ja piirtää sarjakuvia. Kuitenkin kesken joogatunnin jostain pelmahtaa mieleen huolenaiheita: ”Voikohan kristalleja ripustaa niin matalalle, pöllitäänköhän ne? Roikkuukohan joku kankaissa? Ja riittääköhän leditähtitaivas Minoksen labyrintin valaisemiseksi? Ja miltä se katto sitten näyttää, mistäköhän taikoisi mustaa kangasta siihen..?”

Read Full Post »